PuistoTasoitus
Miksi joku saa lähtöviivalla etumatkaa ja toinen ei? Minkä mukaan se etumatka lasketaan? Tämä sivu selittää PuistoTasoituksen periaatteet puistolaisille; matemaattiset yksityiskohdat löytyvät omista laatikoistaan sitä kaipaaville.
Koskee sekä metsä- että sprinttitasoitusta. Päivitetty 20.9.2026.
Sama viiva, eri lähtökohta
OC Puistossa juoksee samalla radalla sekä SM-tason suunnistajia että satunnaisemmin kisaavia harrastajia. Ei ole reilua verrata heidän aikojaan suoraan — Anton voittaisi aina, ja kaikki muu olisi vain sijoja väliltä.
Tasoitus tasaa tämän: jokaiselle jäsenelle lasketaan oma tasoitusarvo, joka kertoo minuutteina kilometriä kohden, kuinka paljon hitaampi (tai nopeampi) hän tyypillisesti on verrattuna muihin puistolaisiin. Kilpailun jälkeen tätä arvoa käytetään tuloksen oikaisuun, jolloin tasoitetussa sarjassa kilpaillaan suorituksesta suhteessa omaan tasoon — ei absoluuttisesta nopeudesta.
Sama periaate kuin golfin tasoitus, mutta laskettuna suoraan puiston omista kilpailutuloksista.
Miten tasoitukset muodostetaan?
Tasoitusarvo ei ole kenenkään asettama — se lasketaan automaattisesti kaikista puistolaisten välisistä kohtaamisista kilpailuradoilla.
Kaikki yhteiset radat kerätään talteen
Aina kun kaksi puistolaista on juossut saman radan samassa kilpailussa — DataPuiston kilpailuista tai Jukolan/Venlan viestiosuuksista — heidän aikaeronsa tallennetaan vertailupariksi. Tällaista kahden (tai useamman) puistolaisen kohtaamista samalla radalla kutsutaan järjestelmässä H2H:ksi (head-to-head) — koko tasoitus rakentuu näiden kohtaamisten päälle.
Aikaero muutetaan minuutteina per kilometri
Radat ovat eri pituisia, joten pelkkä aikaero minuutteina ei kelpaa vertailuun. Aikaero jaetaan radan pituudella kilometreinä — näin esimerkiksi 4 km ja 10 km metsäradan tulokset ovat vertailukelpoisia keskenään. Metsä- ja sprinttitulokset eivät koskaan sekoitu: niistä lasketaan omat, täysin erilliset tasoitukset (katso alempaa).
Jokaiselle lasketaan taso kaikkien kohtaamisten perusteella
Jos Mika M. on tyypillisesti 1 min/km nopeampi kuin Riikka K., ja Riikka 2 min/km nopeampi kuin Riku Ö., järjestelmä päättelee myös Mikan ja Rikun välisen eron — vaikka he eivät olisi koskaan juosseet samaa rataa. Kaikki puistolaiset asettuvat näin samalle asteikolle.
Yksi henkilö kiinnitetään nollatasoksi
Koska asteikko on aluksi vain suhteellinen (kuka on nopeampi kuin kuka), tarvitaan yksi kiintopiste. Yksi aktiivisesti kilpaileva jäsen saa tasoitusarvon 0,0 — kaikkien muiden arvo lasketaan suhteessa häneen. Tällä hetkellä nollahenkilö on Anu A.
Lopuksi arvoa pehmennetään hieman
Lasketusta erosta käytetään lopullisena tasoituksena 80 % — ei koko eroa. Tämä estää tasoitusta muuttumasta liian jyrkäksi yksittäisten kilpailujen perusteella.
Yksityiskohtainen kaava — persentiilit, iteraatio, vaimennuskerroin — on auki Tekniset yksityiskohdat -osiossa.
Esimerkki oikeilla luvuilla
Kaudella syksy 2026 metsätasoituksen nollahenkilö on Anu A. (0,0). Muutama muu puistolainen samalta asteikolta:
Tulkinta: 6 km metsäradalla Juha M. saa noin 1,4 × 6 × 60 s ≈ 8 min 24 s hyvitystä suhteessa Anuun. Antonin negatiivinen arvo taas tarkoittaa, että hänen aikaansa lisätään vastaava verran ennen vertailua.
Sprintti lasketaan täysin omana, erillisenä tasoituksenaan — samalla henkilöllä metsä- ja sprinttiarvo voivat poiketa toisistaan selvästi. Esimerkiksi Juha M.: metsä 1,4, mutta sprintti 0,5.
Kaksi kautta vuodessa, kaksi vuotta taaksepäin
Tasoitukset lasketaan uudelleen kahdesti vuodessa — keväälle ja syksylle — aina kahden edellisen vuoden tuloksista. Liukuva ikkuna pitää tasoituksen ajan tasalla ilman, että yksi hyvä tai huono kilpailu heiluttaisi sitä liikaa.
Jos jollain on kauden ikkunassa hyvin vähän vertailukelpoisia tuloksia, järjestelmä hakee automaattisesti lisää dataa jopa neljän vuoden takaa, jotta arvo perustuisi useampaan kuin muutamaan kilpailuun. Tarkka kynnysarvo on tekniikka-osiossa.
Miten tasoituksia käytetään?
Ennen kilpailua — etukäteinen lähtölista
Osaan kilpailuista julkaistaan etukäteen sarjoittainen lista, jossa näkyy jokaisen puistolaisen laskennallinen etumatka muihin saman sarjan puistolaisiin nähden — käytännössä sama luku kuin tasoitusarvo, mutta muutettuna minuuteiksi ja sekunneiksi radan omalla pituudella.
Kilpailun jälkeen — tasoitettu tulos
Jokaisesta tuloksesta lasketaan varsinaisen ajan lisäksi tasoitettu aika: omasta ajasta vähennetään tasoitusarvo × radan pituus kilometreinä × 60 sekuntia. Tasoitettu sarja voi siis kääntyä täysin päinvastaiseksi kuin suora tulos.
Kauden aikana — PuistoMasters- ja PuistoMestikset-pisteet
PuistoMasters-sarjan kausipisteet jaetaan tasoitetun sijoituksen perusteella, ei suoran ajan mukaan. Sama periaate — tasoitettu sijoitus pisteytettynä alla olevan taulukon mukaan — pätee erikseen myös PuistoMestiksiin: kyseessä on kaksi omaa, rinnakkaista sarjaa, joiden pisteet lasketaan kumpikin omista kilpailuistaan.
| Sija | 1. | 2. | 3. | 4. | 5. | 6. | 7. | 8. | … |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Pisteet | 40 | 37 | 34 | 31 | 29 | 27 | 25 | 23 | … |
Taulukon ulkopuolelle tasoitetussa sarjassa sijoittuva mutta maaliin asti kilpaillut saa vähintään 10 pistettä; kilpailun aloittanut mutta keskeyttänyt 5 pistettä; ilmoittautunut mutta starttaamaton 0 pistettä.
Tekniset yksityiskohdat
Tämä osio ei ole tarpeen tasoituksen käytännön ymmärtämiseksi — se on täsmällinen kuvaus algoritmista niille, joita laskentatapa itsessään kiinnostaa.
Läpinäkyvyyden nimissä myös itse koodikanta ja käytetyt datatiedostot (tasoitusarvot, pistetaulukko) ovat luettavissa PuistoDrivessä.
Pareittainen aikaero ja iteratiivinen tasolaskenta
Jokaisesta yhteisestä radasta lasketaan aikaero minuutteina per kilometri:
Jokaiselle jäsenelle lasketaan taso iteratiivisesti (enintään 500 kierrosta, tai kunnes muutos alle 0,0001): jokaisella kierroksella kerätään kaikki hänen vertailunsa käyttäen vastustajien senhetkistä tasoa plus/miinus aikaero, ja uudeksi tasoksi otetaan tämän jakauman 33. persentiili — ei keskiarvo eikä mediaani.
33. persentiilin käyttö tarkoittaa, että tasoitusarvo painottuu hieman kohti henkilön parempia suorituksia eikä keskivertoa — yksittäinen epäonnistunut kilpailu (esim. eksyminen) ei vedä tasoitusta yhtä paljon alaspäin kuin keskiarvo tekisi.
Itse optimointimenetelmä on kiinteän pisteen iteraatio (fixed-point iteration / relaksaatio): jokaisen kierroksen arvot lasketaan edellisen kierroksen arvoista, kunnes tulos vakiintuu — ei suljetun muodon kaavaa, vaan numeerinen lähestymä. Tehtävä itsessään — henkilöiden tasojen päättely pareittaisista vertailuista — kuuluu samaan menetelmäperheeseen kuin shakin/pelien Elo-luokitus ja tilastotieteen Bradley–Terry-malli. Ero niihin: Elo päivittää tasoa yksi ottelu kerrallaan eikä koko verkkoa yhdellä kertaa, ja Bradley–Terry perustuu voitto/häviö-todennäköisyyksiin keskiarvoistettuna — tässä käytetään suoraan aikaeroja ja niiden 33. persentiiliä keskiarvon sijaan, mikä tekee tuloksesta sietoisemman yksittäisille poikkeaville suorituksille.
Lue lisää: Fixed-point iteration · Elo-luokitusjärjestelmä · Bradley–Terry-malli
Nollataso ja vaimennus
Kun tasot ovat konvergoineet, yhden ennalta valitun ankkurihenkilön taso asetetaan nollaksi ja kaikki muut suhteutetaan siihen:
0,8 (80 %) on vaimennuskerroin — lopullinen tasoitus on 80 % lasketusta erosta ankkuriin, mikä pehmentää ääripäitä.
Vähän kilpailleiden laajennettu ikkuna
Jos jollain on kauden vakioikkunassa alle 40 vertailukelpoista kohtaamista (metsä ja sprintti laskettuna erikseen), haetaan hänelle lisää vanhempaa dataa — enintään neljän vuoden takaa kauden päättymispäivästä — jotta arvo ei perustu liian pieneen otokseen.
Tasoitettu kilpailutulos
Yksittäisen kilpailutuloksen tasoitus lasketaan radan omalla pituudella:
Positiivinen tasoitus vähentää aikaa (hyvitys), negatiivinen lisää sitä (nopeampien "maksu").
Parametrit yhdellä silmäyksellä
- Persentiili
- 33
- Vaimennuskerroin
- 0,8 (80 %)
- Iteraatioraja
- 500, konvergenssi < 0,0001
- Vakioikkuna
- 2 kalenterivuotta (liukuva)
- Min. tulosmäärä
- 40 kohtaamista / laji
- Laajennettu ikkuna
- enintään 4 vuotta
- Yläraja (metsä)
- 5,5 min/km
- Yläraja (sprintti)
- 1,5 min/km
- Lajit
- metsä ja sprintti erikseen
- Datalähteet
- DataPuisto-kilpailut, Jukola/Venla-osuudet
Tasoituslaskennan puutteet ja muita huomioita
Malli tekee kohtuullisen työn keskimäärin, mutta se ei ole aukoton. Nämä eivät ole virheitä laskennassa — ne ovat minkä tahansa vastaavan pareittaisiin vertailuihin perustuvan järjestelmän sisäänrakennettuja rajoitteita, hyvä pitää mielessä kun katsoo omaa tai toisen tasoitusarvoa.
Ankkurihenkilö on koko asteikon herkin kohta
Koko tasoitusasteikko on suhteutettu yhteen ainoaan ihmiseen. Jos ankkurihenkilön oma data on jollain kaudella ohutta, poikkeuksellista tai muuten epäedustavaa, koko asteikko voi siirtyä lähes tasaisesti kaikilta — vaikka kenenkään todellinen suunnistustaso ei olisi muuttunut mihinkään. Tämä ei näy yksittäisessä tasoitusarvossa poikkeamana, vaan koko kentän yhteisenä siirtymänä, mikä tekee siitä vaikean huomata ilman erillistä tarkistusta.
Harvat kohtaamiset venyttävät päättelyketjua
Jos kaksi puistolaista eivät ole koskaan juosseet samaa rataa, heidän välinen erotus päätellään ketjun kautta yhteisten kilpailijoiden avulla. Mitä harvinaisempi ketjua yhdistävä kilpailija — silta kahden muuten erillisen porukan välillä — sitä epävarmempi näin pääteltävä ero todellisuudessa on, vaikka laskenta antaa aina tasan yhden luvun eikä minkäänlaista luottamusväliä sen ympärille.
Persentiili, vaimennus ja ikkunan pituus ovat valittuja, eivät todistettuja
33. persentiili, 0,8-vaimennuskerroin ja kahden vuoden aikaikkuna ovat kaikki säädettävissä olevia parametreja — ei matemaattisesti "oikeita" arvoja. Ne on valittu, koska ne ovat toimineet käytännössä hyvin, ei siksi, että jokin teoreettinen peruste osoittaisi juuri näiden lukujen olevan optimaalisia. Toisilla valinnoilla tasoitukset näyttäisivät hieman erilaisilta ilman että kumpikaan tulos olisi enemmän "oikein".
Radan pituus ei kerro koko totuutta sen vaikeudesta
Tasoitus normalisoi aikaeron radan pituuden mukaan (min/km), mutta kaksi samanpituista rataa voivat olla täysin eri vaikeustasoisia — nousut, rastimäärä, maaston tiheys ja navigoinnin vaativuus vaihtelevat kilpailusta toiseen, eikä mikään näistä näy laskennassa käytetyssä pituusluvussa.
Uusi jäsen ei aina saa luotettavaa tasoitusta automaattisesti
Tuore jäsen, jolla ei vielä ole kilpailuhistoriaa puiston sisällä, ei saa laskennallista tasoitusarvoa lainkaan — hänelle lisätään arvioitu lähtöarvo käsin kauden tasoitustiedostoon. Arvio ei siis perustu H2H-dataan vaan parhaaseen saatavilla olevaan käsitykseen hänen tasostaan, kunnes omaa kilpailuhistoriaa on kertynyt riittävästi.
Poikkeus on Jukola ja Venla: niiden tuloksia kerätään mukaan myös vanhoilta vuosilta — arkisto ulottuu aina 1990-luvun lopulle asti. Aivan tuoreellakin jäsenellä voi siis jo olla taustalla vertailukelpoista dataa, jos hän on aiemmin juossut viestiosuutta puiston riveissä ennen kuin hänet on lisätty jäsenrekisteriin.
Kausivaihto on hyppäyksittäinen, ei jatkuva
Tasoitus päivittyy vain kahdesti vuodessa. Jos joku kehittyy nopeasti kesken kauden — esimerkiksi nuori suunnistaja — tai on pitkään poissa kilpailuista vaikkapa loukkaantumisen takia, tasoitus voi olla hetkellisesti vanhentunut aina seuraavaan päivitykseen asti.
Tavoite ei ole täydellinen tarkkuus jokaiselle yksilölle, vaan riittävän reilu, ymmärrettävä ja käytännössä toimiva järjestelmä koko kentälle. Parametreja on säädetty aiemminkin, ja niitä säädetään jatkossakin, jos käytäntö osoittaa siihen tarvetta.
